kirjoittanut Michael E. Salla, PhD

drmsalla@galacticdiplomacy.com

www.galacticdiplomacy.com

www.exopolitics.org

Marraskuun 4, 2004

Tiivistelmä

Tämä tutkielma tarkastelee ’galaktisen diplomatian’ ydinperiaatteita epävirallisella tasolla, eräänlaisena ’rinnakkaisdiplomatiana’ jonka tarkoituksena on luoda kontakti ja viestintäyhteys eri avaruusolentojen rotuihin. Tämä tutkielma analysoi diplomaattiedustuksen luonnetta Maapallolla, jonka eri avaruusolentojen rodut saattaisivat tunnustaa. Erityinen painopiste tulee olemaan eri globaalien tahojen (kuten poliittisesti järjestäytynyt ihmiskunta, valaat ja delfiinit, maanalaiset sivilisaatiot) edustuksellinen status sekä Maapallon tai ’Gaian’ rooli elävänä organismina. Tämä tutkielma tarkastelee tarvetta ’rinnakkaisdiplomatialle’ keinona täydentää virallisia diplomaattisuhteita suurvaltojen ja avaruusolentojen välillä. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan sitä miten kansallisen turvallisuuden järjestöt vastaavat eri kansalaisjärjestöjen ’rinnakkaisdiplomatiaan’ avaruusolentojen kanssa neljän tähän diplomatian alaan liittyvän haasteen kautta: 1) yksityisviestinnän ja kanssakäymisten laajuus avaruusolentojen kanssa, 2) varjohallituksen järjestöjen pakkokeinot, 3) se miten paljon avaruusolennot saattavat manipuloida kansalaisia rinnakkaisdiplomatialla sekä 4) rinnakkaisdiplomatian avulla luotujen aloitteiden ja sopimusten vaikutukset.

---

Avaruusolentojen kanssa käydyn Galaktisen ‘rinnakkaisdiplomatian’ synty – Kansalaisdiplomatian rooli avaruusolentojen ja ihmisten välisissä viestintäyhteyksissä ja sopimuksissa

”Älä koskaan epäile, etteikö pieni joukko ajattelevia, sitoutuneita kansalaisia voi muuttaa maailmaa. Itse asiassa se on ainoa asia, joka on koskaan muuttanut maailmaa!” — Margaret Mead

Johdanto [1]

Globaalin ihmiskunnan kanssa on tekemisissä useita kymmeniä eri avaruusolentojen rotuja, joilla on valtavan erilaiset motivaatiot. Nämä avaruusolentojen motivaatiot vaihtelevat asteikolla ’hyväntahtoisista’ aktiviteeteista, joiden tarkoitus on kohottaa ihmiskuntaa kohti sen kollektiivisen potentiaalin täydellisempää ilmaisua, manipulatiivisiin aktiviteetteihin, joiden tarkoitus on uhata ihmiskunnan suvereniteettia. On olemassa laajaa näyttöä siitä, että valtion virastot USA:ssa ja muualla ovat pitäneet kokouksia ja päässeet sopuun joidenkin avaruusolentojen rotujen kanssa. Nämä viralliset diplomaattiset kokoukset ovat olleet erittäin salaisia ja vihjanneet ’galaktisesta diplomatiasta’ virallisella tasolla, joka on ollut käynnissä salaa ainakin 50 vuoden ajan ilman kansalaisten ja vaaleilla valittujen edustajien tietoa asiasta. [2] Yksityiskohtainen selvitys seitsemästätoista kaikkein merkittävimmästä avaruusolentojen rodusta, jotka ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa paljastaa USA:n kansallisen turvallisuuden virastojen roolin sopimusten solmimisessa avaruusolentojen kanssa samalla kun ne ovat piilottaneet informaation näistä sopimuksista, sekä avaruusolentojen rotujen olemassaolosta ja aktiviteeteista yleensä. [3] On olemassa laajaa näyttöä siitä, että useat avaruusolentojen rodut avustavat ihmistietoisuuden evoluutiossa ja viestivät yksityisille kansalaisille rauhanomaisempia ja harmonisempia toimintalinjoja globaalilla tasolla. Nämä viestinnät ja aloitteet, jotka kytkevät yksityiset kansalaiset ja ryhmät joihinkin avaruusolentojen rotuihin, viittaa epävirallisen ’galaktisen diplomatian’ mahdollisuuteen, jota voitaisiin harjoittaa ja joka täydentäisi virallista galaktisen diplomatian muotoa, jota valtion virastot harjoittavat. On olemassa myös näyttöä siitä, että eri avaruusolentojen rodut, jotka ovat kanssakäymisessä Maapallolla, ovat jumittuneet matalan intensiteetin konfliktiin globaalin ihmiskunnan suunnasta ja potentiaalista laajemmassa galaktisessa yhteisössä. [4] Nämä avaruusolentojen rodut työskentelevät omien ’ihmisliittolaistensa’ kautta, joita ovat globaalit eliitit, kansallisen turvallisuuden virastot, yksityiset kansalaiset ja/tai kolmannen sektorin ei-valtiolliset organisaatiot, omien agendojensa ajamiseksi. Avaruusolentojen rotujen sekä heidän ’ihmisliittolaistensa’ välinen kilpailu Maapallolla vaikuttaa peilaavan galaktisella tasolla eri avaruusolentojen rotujen välillä käytäviä konflikteja. [5] Tämä tekee avaruusolentojen kamppailusta Maapallon resursseista ja populaatiosta jotain, mikä kiinnostaa laajempaa galaktista yhteisöä, joka ilmeisesti tarkkailee Maapllon tapahtumia. ’Rinnakkaisdiplomatia’ tai ’kansalaisdiplomatia’ tarjoaa mahdollisuuden yksityisille henkilöille tai ’kansalaisjärjestöille’ avata kommunikaatiokanavat ja solmia sopimuksia kansakuntien välillä, jotka kokevat diplomaattisia umpikujia ja/tai väkivaltaisia konflikteja. Rinnakkaisdiplomatian on osoitettu olevan tehokas prosessi luotaessa diplomaattisuhteita ja kehiteltäessä sopivaa konfliktinratkaisustrategiaa vaikeissa globaaleissa konflikteissa. Rinnakkaisdiplomatian harjoittamisen laajentaminen globaalilta kansainvälisten toimijoiden areenalta avaruusolentojen rotujen eksopolitiikan areenalle on sekä mahdollinen että tarpeen johtuen pitkästä salailun, piilossa käytyjen kamppailujen ja matalan intensiteetin konfliktien historiasta, jotka ovat olleet käynnissä eri avaruusolentojen rotujen ja valtion virastojen välillä. Ottaen huomioon valtion valailun avaruusolentojen rotujen olemassaoloa koskien sekä avaruusolentojen rotujen monenlaiset motiivit, agendat ja konfliktit, on kiireellinen tarve rinnakkaisdiplomatialle avaruusolentoje rotujen kanssa. Tarvitaan yksityisiä kansalaisia luomaan kommunikaatioyhteydet avaruusolentoihin, toimimaan välimiesroolissa eri avaruusolentojen rotujen ja ihmiskunnan välillä sekä avustamaan valtion virastojen ja avaruusolentojen rotujen välisiä virallisia galaktisia diplomaattisuhteita (eli ’virallista diplomatiaa’). Tämä tutkielma tarkastelee ’galaktisen diplomatian’ keskeisiä periaatteita epävirallisella tasolla, ’rinnakkaisdiplomatian’ muotona, jonka tarkoitus on luoda yhteys eri avaruusolentojen rotuihin. Tämä tutkielma analysoi diplomaattisen edustuksen luonnetta Maapallolla, jonka eri avaruusolentojen rodut saattaisivat tunnustaa. Erityinen painopiste tulee olemaan eri globaalien tahojen (kuten poliittisesti järjestäytynyt ihmiskunta, valaat ja delfiinit, maanalaiset sivilisaatiot) edustuksellinen status sekä Maapallon tai ’Gaian’ rooli elävänä organismina. Tämä tutkielma tarkastelee tarvetta ’rinnakkaisdiplomatialle’ keinona täydentää virallisia diplomaattisuhteita suurvaltojen ja avaruusolentojen välillä. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan sitä miten kansallisen turvallisuuden järjestöt vastaavat eri kansalaisjärjestöjen ’rinnakkaisdiplomatiaan’ avaruusolentojen kanssa neljän tähän diplomatian alaan liittyvän haasteen kautta: 1) yksityisviestinnän ja kanssakäymisten laajuus avaruusolentojen kanssa, 2) varjohallituksen järjestöjen pakkokeinot, 3) se miten paljon avaruusolennot saattavat manipuloida kansalaisia rinnakkaisdiplomatialla sekä 4) rinnakkaisdiplomatian avulla luotujen aloitteiden ja sopimusten vaikutukset.

Kolme perinteistä mallia Maapallon edustamiselle avaruusolentojen diplomaattisuhteissa

Perinteisissä diplomatian muodoissa eri kansalliset poliittiset järjestelmät nimittävät virkamiehiä edustamaan heidän kansakuntaansa edistämään kansallisia etuja muiden valtioiden taholta koituvan kilpailun ja konfliktien uhan edessä. Diplomatia voidaan määritellä: “ valtoin toiminnan tekniikkana, [joka] on olennaisesti prosessi, jossa viestintä yhdeltä valtiolta menee suoraan toisen valtion päätöksentekotasolle.” [6] Diplomaattipositioihin nimitetyt henkilöt tyypillisesti ovat tilivelvollisia omien valtioidensa toimeenpanevalle ja/tai lainsäätävälle haaralle. Nämä nimitetyt virkamiehet tai ’diplomaatit’ ovat valtuutettuja osallistumaan tapaamisiin, joissa saadaan aikaan sopimuksia, jotka vaikuttavat heidän oman valtionsa alueisiin ja kansalaisiin. Tämä ’virallinen’ diplomatian muoto on ollut olemassa tuhansia vuosia ja varhaisia esimerkkejä siitä löytyy varhaisista kuningaskunnista, jotka nimittivät monarkin edustajia tapaamaan ulkovaltoja ja solmimaan sopimuksia toisten kuningaskuntien kanssa tarkoituksiin kuten rauha, kaupankäynti ja kansalaisten suojelu. Lähihistoriassa diplomatia on määritelty ennemminkin oman valtion kansallisten intressien edustuksena, mikä ylittää moraaliset periaatteet tai globaalit imperatiivit. Tohtori Henry Kissingerin mukaan, joka on kirjoittanut vaikutusvaltaisen kirjan Diplomacy, kansainvälinen diplomatia perustuu valtion kansallisten etujen harkittuun edistämiseen ennen muita näkökohtia, mukaan lukien moraaliset periaatteet tai globaalit edut. [7] Kansallisen edun käsite on kehittynyt kardinaali Richelieun 1600-luvun Ranskan valtiomiestaidosta. Richelieu oli ensimmäinen ’moderni’ johtaja, joka esitti universaalin moraalin joutuvan kansallisvaltion käytännön huolien uhriksi. Richelieu oli Ranskan pääministeri vuosina 1624-1642 ja diplomaattisesti sekä sotilaallisesti solminut liiton katolisen Ranskan ja protestanttisten Saksan prinssien sekä Turkin ottomaanien kanssa katolista Habsburgin imperiumia vastaan Ranskan valtion edun pohjalta kolmekymmentävuotisen sodan aikaan vuosina 1618-1648. [8] Kansallisen edun käsite on sen jälkeen muuttunut diplomatian perustaksi ja diplomaattien päähuolenaiheeksi heidän yrittäessään edustaa kansakuntaansa globaalissa yhteisössä. On olemassa uskottavaa näyttöä salaisista virallisista tapaamisista kansallisvaltioiden ja avaruusolentojen rotujen välillä ainakin 1950-luvulta lähtien. Kaikkein tunnetuin liittyy presidentti Eisenhowerin salaisiin tapaamisiin eri avaruusolentojen delegaatioiden kanssa Edwardsin lentotukikohtaan vuodesta 1954 lähtien. [9] Nämä perustuivat Yhdysvaltain kansallisiin etuihin nojaaviin Eisenhowerin hallinnon avaruusolentojen kanssa solmimiin sopimuksiin, eikä niinkään tämän alkuvaiheen avaruusolentokontaktin perustavanlaatuisen luonteen mukaiseen moraaliseen imperatiiviin. Salaiset sopimukset avaruusolentojen rotujen ja Yhdysvaltojen kanssa ovat sen jälkeen uusittu aina yhdeksän vuoden välein, sanoo Dan Burisch, jolla on ollut pääsy näistä sopimuksista kertoviin salaisiin papereihin. [10] Tapaamiset ja niiden perusteella solmitut sopimukset pysyvät edelleen erittäin salaisina ja saavuttamattomina jopa kaikkein korkeimmille poliittisille virkamiehille, mm. jopa presidenteille kuten Clinton ja Carter, joilta evättiin pääsy avaruusolentojen läsnäolosta kertoviin dokumentteihin. [11] Diplomaattitapaamisia on pidetty eri avaruusolentojen rotujen sekä valtioiden kuten Yhdysvallat välillä. Nämä diplomaattitapaamiset ovat siis seuranneet perinteistä diplomaattisuhteiden kaavaa, jossa nimitetyt virkamiehet edustavat omien valtioidensa kansallisia etuja ulkovaltojen kanssa pidetyissä tapaamisissa. Tämä viittaa siihen, että diplomaattisuhteet avaruusolentojen rotuihin ovat menneet eteenpäin huolimatta avaruusolentojen olemassaolon salaisuudesta sekä niihin saadusta salaisesta kontaktista. Voidaan olettaa, että Yhdysvallat ja muut hallitukset ovat oletuksena Maapallon edustajia puhuttaessa sen kansalaisia ja alueita koskevista diplomaattisuhteista avaruusolentoihin, mutta tämä ei ole jotain mikä tulee ottaa annettuna. On erittäin tärkeää läheisesti tutkia kysymystä siitä kuka edustaa Maapalloa diplomaattisuhteissa avaruusolentoihin. Mitä tulee ’galaktiseen diplomatiaan’, Maapallo saattaa olla määritelty kapealla tavalla Auringosta lasketun kolmannen planeetan populaationa ja alueena. Näin eri kansallisvaltiot edustaessaan omaa aluettaan ja populaatiotaan Maapallolla kollektiivisesti edustaisivat Maapalloa. Tämä kapea tulkinta siitä kuka Maapalloa edustaa galaktisessa diplomatiassa johtaisi kolmenlaiseen Maapallon diplomaattiseen edustukseen. Ensimmäinen olisi, että multilateraalisilla instituutioilla kuten Yhdistyneillä Kansakunnilla olisi tarpeellinen Maapallon edustamiseen vaadittu legitimiteetti ja auktoriteetti. Oletettavasti YK edustaisi YK edustaisi kaikkien valtioiden globaaleja intressejä eikä niinkään minkään tietyn valtion kansallisia etuja. Toinen olisi dominantit globaalit vallat kuten Yhdysvallat ja Venäjä, jotka edustaisivat Maapalloa sellaisissa diplomaattitapaamisissa ja oletettavasti priorisoisivat omia kansallisia etujaan eikä niinkään Maapallon kaikkia kansoja. Tämä vaikuttaa olleen asian laita tähän asti johtuen YK:n roolista avaruusolentokysymyksen hallinnoinnissa. Esimerkiksi YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman joulukuussa 1978 (Decision 33/426) perustaa ”Yhdistyneiden Kansakuntien virasto tai osasto, joka toteuttaa, koordinoi ja levittää tutkimustuloksia tunnistamattomista lentävistä esineistä ja niihin liittyvistä ilmiöistä.” [12] Pyydettyä virastoa/osastoa ei koskaan perustettu eikä päätöslauselmaa pantu täytäntöön, mikä osoittaa selvästi, että Yhdistyneet Kansakunnat ei saanut suurvaltojen tukea vakavasti otettavalle roolille UFO-ilmiön ja avaruusolentojen tutkimuksessa. Kolmas edustuksen malli olisi hybridimalli, jossa suuret globaalit vallat luovat diplomaattisuhteet avaruusolentoihin ja tekevät yhteistyötä keskenään ja näin legitimoivat multilateraaliset instituutiot kuten YK:n. Tämä mahdollistaisi suurvaltojen löytää konsensus siitä miten edistää omia kansallisia etujaan harmoniassa keskenään ja legitimoida nämä intressit YK:n avulla ’globaaleiksi eduiksi’. Niinpä kapea tulkinta siitä kuka edustaa Maapalloa johtaa vastaukseen, maailman suurvallat ja niiden dominoimat multilateraaliset instituutiot. On kuitenkin olemassa laajempi määritelmä sille kuka edustaa Maapalloa, joka ulottuu maantieteellisen alueen ja kansallisvaltion hallituksen yläpuolelle, sekä myöskin ’kansallisen edun’ yläpuolelle, josta on tullut pääasiallinen diplomaattien fokus heidän edistäessään oman maansa asiaa. Tässä laajemmassa määritelmässä Maapallo koostuu eri tahoista, joilla on diplomaattinen kanta avaruusolentojen rotuihin, ja näiden tahojen edut menevät kansallisten etujen yläpuolelle.

Maapalloa edustavat eri tahot

Ensimmäinen taho on jo käsitelty ihmiskunnasta puhuttaessa. Se on poliittisesti järjestäytynyt kansallisvaltioihin, joilla on vaaleilla valitut edustajat, nimitetyt virkamiehet ja/tai suvussa eteenpäin siirrettävä monarkia. Tämä taho epäilemättä edustaa ihmisiä avaruusolentojen rotujen keskuudessa, mikä käy ilmi niiden solmimista sopimuksista ’varjohallituksen’ edustajien kanssa. Kuitenkin, sellainen ’edustuksellinen status’ ei ole yksinoikeudellinen, mikä johtaa muiden tahojen tarkasteluun jotka avaruusolennot tunnustavat eri asteisesti. Siirryn nyt toiseen tahoon, joka saattaa alunperin tulla shokkina monille lukijoille, sillä se perustuu ideaan siitä, että Maapalloa itseään saatettaisiin pitää älykkäänä olentona ja näin sillä voisi olla edustus avaruusolentojen rotujen keskuudessa. ’Gaia-hypoteesi’ perustuu teoriaan, jota ensimmäisenä kannatti entinen NASAn tiedemies James Havelock vuonna 1979 julkaistussa kirjassaan, jossa hän esitti että Maapallo on älykäs olento joka sääntelee elämän kehitystä. [13] Havelock kirjoittaa:

Tiedän, että Maapallon näkeminen elävänä on vain kätevä, mutta erilainen tapa järjestää Maapallon tosiseikat. Olen tietysti puolueellinen Gaian suhteen ja olen täyttänyt viimeiset 25 vuotta elämääni ajatuksella, että Maapallo saattaa olla elävä: ei niin kuin muinaiset sen näkivät -- tuntevana jumalattarena, jolla on tarkoitus ja ennakointikyky -- vaan elävänä kuin puu. Puu, joka on hiljaa olemassa, liikkumatta koskaan paitsi tuulessa heiluen, mutta keskustellen loputtomasti auringonvalon ja maaperän kanssa. Käyttäen auringonvaloa, vettä ja ravinteita kasvaakseen ja muuttuakseen. Mutta kaikki tapahtuu niin huomaamattomasti, että minulle vanha tammi nurmikolla on sama kuin se oli, kun olin lapsi. [14]  

Gaia-hypoteesi siitä, että Maapallo on älykäs olento joka ilmentää tietoisuutta ja elämää, on jotain minkä avaruusolennot tunnustaisivat eri asteisesti. Vaikka Havelock ei usko Gaian älykkyyteen samalla tavalla kuin muinainen kreikkalainen käsite jumalattaresta ”tarkoituksella ja ennakointihyvyllä”, hänen viittauksensa Gaiaan globaalina puuna vähintäänkin tekisi siitä tarpeeksi älykkään, että avaruusolennot tarkastelisivat sen etuja. Tämä tekee Maapallosta itsestään eli ’Gaiasta’ tärkeän tahon diplomaattisuhteissa avaruusolentojen rotujen kanssa. Kolmas taho on ne eri älykkäät lajit, jotka asuvat Maapallon pinta-alueilla ja merissä. Ihmisten lisäksi pinnalla elää älykkäitä lajeja, joihin voidaan lukea valaseläimet kuten valaat ja delfiinit, jotka ovat ilmaisseet korkeaa älykkyyden tasoa ja viestintäkykyjä. [15] Analysoitaessa delfiinien viestintää ja älykkyyttä, tohtori Michael Hyson toteaa:

Cetacea-eläimet (delfiinit ja valaat) ovat itsetietoisia, täysin tietoisia, tuntevia ja niillä on oma monimutkainen kielensä. Koska niillä on suurempi aivojen tilavuus, enemmän käytettävissä olevaa aivokuorta ja enemmän prosessointitehoa (koska ne elävät vedessä), Cetacea-eläimet, mukaan lukien delfiinit, ovat älykkäämpiä kuin me. [16]  

Muut valastutkijat kuten Timothy Wyllie ja Joan Ocean ovat havainneet, että delfiinien/valaiden viestintä perustuu sekä erittäin monimutkaisiin kaikuluotauskykyihin sekä telepaattisen viestinnän käyttöön. [17] Tästä seuraa, että valaseläinten älykkyys ja viestintäkyvyt antaisivat niille sijan diplomatiassa huolimatta teknologisen yhteiskunnan puutteesta. Neljäs taho vaikuttaa olevan rodut, jotka elävät Maapallon pinnan alla. Näitä maanalaisia maailmoja on kuvattu sekä muinaisten kuningaskuntien kuten Lemurian ihmisjälkeläisten että ei-ihmisrotujen kuten reptiliaanien piirtein. Todisteet monista eri lähteistä, joihin lukeutuu valtion tietovuotajia, kontaktihenkilöitä sekä kaukokatselijoita, antavat uskottavuutta sellaisten maanalaisten rotujen olemassaololle, joilla olisi pinnalla asuvaa ihmiskuntaa kehittyneempää teknologiaa. Brad Steigerin mukaan, esimerkiksi, nämä muinaiset ihmissivilisaatiot pakenivat maan alle monta vuosituhatta sitten:

Muinaiset, äärimmäisen älykäs ja tieteellisesti edistynyt rotu, ovat päättäneet rakentaa oman ympäristönsä planeetan pinnan alle ja valmistaa itse kaiken tarvitsemansa. Muinaiset ovat ihmishahmoisia, erittäin pitkäikäisiä ja Homo sapiensia yli miljoona vuotta vanhempia. [18]  

Lisäksi Thomas Castello, entinen turvahenkilö Dulcen tukikohdassa, joka on erittäin salainen maanalainen laitos New Mexicossa, sanoo, että Maapallon alkuperäisasukkaat ovat reptiliaaneja, jotka työskentelevät rinta rinnan muiden avaruusolentojen rotujen kanssa:

… jotkut 'reptoidit' [Reptiliaanit] ovat tämän planeetan alkuperäisasukkaita. 'Avaruusolentojen' johtava kasti ON reptiliaaneja…. Ne olivat muinainen rotu Maapallolla, joka eli maan alla…. Reptoidit aivan oikeutetusti pitävät itseään "alkuperäisinä terralaisina." Ehkäpä ne ovat niitä mitä me kutsumme langenneiksi enkeleiksi -- ehkä ei. Jokatapauksessa, meitä pidetään Maapallon 'valtaajina'. [19]

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että useimmat josko ei kaikki UFO-raportit ovat itse asiassa havaintoja näiden maanalaisten rotujen aluksista eikä niinkään muista maailmoista tulleista olennoista. [20] Nyt kysymys siitä kuka edustaa Maapalloa diplomaattisuhteissa avaruusolentojen rotuihin onkin paljon monimutkaisempi, kun otetaan huomioon eri tahot, jotka oletettavasti ovat edustettuina erilaisissa oikeusistuimissa, neuvostoissa ja liitoissa, joista eri Maapallolla vierailevat avaruusolentojen rodut koostuvat. [21]

Kohti kattavampaa edustusmallia Maapallon diplomaattisille suhteille avaruusolentoihin

Vaikka voidaankin olettaa, että kysymykseen siitä, kuka edustaa vähintäänkin Maapallon pinnalla asuvaa ihmispopulaatiota, olisi helppoa vastata, ei voida olettaa, että salassa nimitetyillä virkamiehillä, joista muodostuu viralliset delegaatiot, joiden vastuulla sopimukset avaruusolentojen rotujen kanssa ovat, olisi legitimiteettiä edustaa koko pinnalla elävää ihmiskuntaa. Vaikka nimitetyillä virkamiehillä on de facto valta osallistua tapaamisiin ja sopimuksiin avaruusolentojen rotujen kanssa, nämä operoivat tiukasti salassa eivätkä ole tilivelvollisia eri valtioiden kansoille, jotka pysyvät autuaan tietämättöminä sellaisista tapaamisista ja sopimuksista. Lisäksi vaaleilla valitut edustajat eivät saa tätä tietoa, mikä tekee kyseenalaiseksi sellaisten sopimusten perustuslaillisen aseman sekä de jure -auktoriteetin. Esimerkiksi, Yhdysvaltain perustuslaki erityisesti sanoo, että kaikki sopimukset joihin Yhdysvallat ryhryy osapuoleksi tulee ratifioida Yhdysvaltain senaatissa. II artiklan 2 kohdassa todetaan: ”Hänellä [presidentillä] on valta tehdä sopimuksia senaatin neuvojen ja suostumuksen perusteella, edellyttäen että kaksi kolmasosaa läsnä olevista senaattoreista on samaa mieltä.” [22] Kuitenkin, tämä perustuslain kohta on ohitettu sarjalla presidentin antamia päiväkäskyjä sekä kongressin asetuksia, jotka salaa delegoivat sopimuksentekoauktoriteetin avaruusolentoasioita hoitaville nimitetyille komiteoille ilman, että kansa tai vaaleilla valitut edustajat saavat asiasta tietoa. [23] Nämä perustuslain ulkopuoliset järjestelyt ovat lainvoimaisuudeltaan kyseenalaisia ja vaikka nämä saattavat päteä lyhyitä aikoja, kuten vaikka kansallisen hätätilan tapauksessa, on erittäin epätodennäköistä, että niiden laillinen asema riittäisi puolipysyvään järjestelyyn, joka on ollut käynnissä yli 50 vuoden ajan. Tiivistettynä, suurvaltojen diplomaattiedustajat, jotka tapaavat ja solmivat sopimuksia avaruusolentojen rotujen kanssa, ovat kyseenalaisia ainakin USA:ssa, ja erittäin todennäköisesti myös muissakin demokraattisissa valtioissa. Seuraava tärkeä taho liittyen kysymykseen siitä kyka edustaa Maapalloa diplomaattisuhteissa avaruusolentojen rotujen kanssa on itse planeetta. Gaia-hypoteesi esittää, että Maapallon on elävä tietoisuus, joka ilmaisee tietoista älyä ja näin sitä voidaan pitää toimijana diplomaattisuhteissa avaruusolentojen rotujen kanssa. Jos Gaia-hypoteesi on totta, silloin tärkeä kysymys on onko Gaialla ’älykkyys’ tai ’ääni’ joka on riittävän kompleksinen, jotta yksilöt saattaisivat valita linjautua sen kanssa. Havelockin Gaia-hypoteesi perustui sen tunnustamiseen, että Gaia ilmaisi tietoisuutta, joka oli samanlainen kuin puulla, sekä orgaanista älyä, joka oli dynaamisessa yhteydessä ekosysteemiin: ”Puu, joka on hiljaa olemassa, liikkumatta koskaan paitsi tuulessa heiluen, mutta keskustellen loputtomasti auringonvalon ja maaperän kanssa.” Vaikka hän ei uskonut Gaian ilmentävän ’tarkoitusta’ tavallisessa merkityksessä, jona me käsitämme älykkään elämän, hän uskoi sen kommunikoivan kompleksin ekosysteemin kanssa tavalla, joka ylläpitää elämää meille kaikille. Näin olisi reilua sanoa, että Gaialla on ääni, jonka organismit tai itsetietoiset lajit kuulevat, jotka ovat riittävän vastaanottavaisia tälle kommunikaatiolle. Toisin sanoen, aivan kuten yksinkertaisilla organismeilla on selviytymismekanismi, joka vaikuttaa sen käyttäytymiseen, niin on myös Gaialla tällaisia taipumuksia olla viestinnällinen planeetan lajien evoluution edistämisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että Gaialla, kuten millä tahansa lajilla, on vähintäänkin kommunikatiivinen komponentti, joka tekee siitä itsesääntelevän, ja se ilmentää jonkinlaista älykkyyttä. Toisin sanoen, Gaialla on älykkyys johon tietoinen laji voi valita linjautuvansa, ja Gaian viestintärooli kertoo älykkyydestä, jota ihmiskunta on vasta alkamassa käsittää. Koska Gaia ilmentää viestintäkykyjä, voidaan kysyä kuka parhaiten puhuu hänen äänellään? Toisin sanoen, kuka edustaa niinkutsuttua ”Gaian ääntä”? Onko se jokin mystinen energeettinen voima planeetan keskustassa; jättiläismäinen punapuu länsirannikolla; valaseläimet, jotka kiertävät maailman merissa; heimovanhimmat, jotka pitävät yllä perinteisiä suhteita Maapallon pinnalla; henkilöt tai ryhmät, jotka tekevät energiatyötä Gaian kanssa; se osa ihmiskuntaa, joka on jakanut itsensä valtioiksi ja alueiksi tai jopa väitetyt älykkäät olennot, jotka elävät Maapallon maanpinnan alla? Voidaan esittää, että Gaian ääni kuuluu näissä elämänmuodoissa, ihmisissä ja muissa, jotka ovat linjassa Gaian älykkyyden ja viestinnän kanssa. Linjautuminen ’Gaian äänen’ kanssa antaa legitimiteettiä avaruusolentojen silmissä. Linjautuminen voidaan määritellä yhden henkilön äänenä, joka ’resonoi’ planeetan värähtelyn tai ’Gaian äänen’ kanssa. Tuo resonanssi antaa äänelle amplitudin, joka kohottaa sen legitimiteettiä. Näin ihmiset ja muut älykkäät Maapallon lajit, jotka ovat ’Gaian äänen’ kanssa linjassa ovat diplomaattisesti edustettuina avaruusolentojen rotujen keskuudessa, jotka oletettavasti olisivat halukkaampia tunnustamaan Maapallon, Gaian tietoisen älyn tahona kaikissa sopimuksissa, jotka koskevat koko planeettaa. Maapallon tai ’Gaian’ tunnustaminen legitiiminä tahona diplomaattisuhteissa johtaa mielenkiintoiseen mahdollisuuteen siitä, että jotkut osat ihmiskuntaa voivat olla orgaanisina yksikköinä toisia enemmän aitoja Maapallon edustajia. Sen sijaan, että diplomaattiedustusta Maapallolla pidettäisiin jonain, joka liittyy pelkästään eri valtioihin, joilla on vaaleilla valittuja edustajia ja nimitettyjä virkamiehiä, se voikin olla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat linjassa ’Gaian äänen’ kanssa, joilla on korkeampi diplomaattinen asema. Tämä on toki vallankumouksellinen idea, sillä aluksi se vaikuttaa omituiselta, että kansallisten hallitusten nimitetyt virkamiehet olisivat jotenkin vähemmän diplomaattisia asemaltaan kuin nimittämättömät henkilöt ja ryhmät, jotka väittävät olevansa linjassa ’Gaian äänen’ kanssa. Siitä huolimatta, Gaian olemassaolo tärkeänä tahona olisi jotain, joka avaruusolentojen rotujen pitäisi tunnustaa, ja se tuo esiin mahdollisuuden, että jotkut ’Gaian äänen’ kanssa linjassa olevat henkilöt/ryhmät olisivat diplomaattisesti korkeammassa asemassa avaruusolentojen rotujen keskuudessa pelkästään tämän linjautumisen takia. Seuraavat kaksi tarkasteltavaa tahoa ovat valaseläimet ja muut tietoiset elämänmuodot, jotka elävät Maapallon merissä, pinnalla tai maanpinnan alla. Näin kaikki lajit, joilla on itsetietoisuus sekä kyky kommunikoida joko telepaattisesti tai muilla keinoin avaruusolentojen rotujen kanssa olisi jonkinlainen diplomaattinen asema avaruusolentojen rotujen keskuudessa. Näihin älykkäisiin elämänmuotoihin lukeutuu aiempien ihmissivilisaatioiden jäänteet ja kehittyneet ei-ihmiselämänmuodot, jotka ovat edistäneet teknologioita ja viestintäkykyjä, mutta jotka elävät maan alla. Olisi järkevää olettaa, että itsetietoisilla elämänmuodoilla olisi myös diplomaattiedustus avaruusolentojen rotujen keskuudessa. Tämän seurauksena kysymykseen siitä kuka edustaa Maapalloa voidaan vastata kahdella tavalla. Ensimmäinen on kapea, rajoittunut vastaus, joka liittyy salaisesti nimitettyihin virkamiehiin, jotka edustavat eri kansallisvaltioiden hallituksia tai multilateraalisia instituutioita kuten YK. Toinen on paljon monimutkaisempi ja siihen liittyy useiden itsetietoisten elämänmuotojen tunnustaminen, joista poliittisesti järjestäytynyt ihmiskunta on vain yksi useasta tärkeästä tahosta, planeetta itse mukaanlukien. On erittäin todennäköistä, että vaikka avaruusolentojen rodut tunnustavat ensimmäisen edustuksen muodon, ne antaisivat enemmän validiteettia toiselle. Tämä tarkoittaa, että galaktinen diplomatia jossa Maapallo ja sen populaatiot ja elämänmuodot ovat mukana on paljon avoimempi ja eklektisempi kuin alunperin on luultu. Tämä herättää mahdollisuuden ei-virallisille diplomaattiedustuksen muodoille, jotka koskevat osaa ihmiskunnasta, joka puhuu muiden älyllisten lajien tai itse Maan puolesta.

Kuka edustaa ‘Gaian ääntä’ diplomaattisuhteissa avaruusolentojen rotuihin?

Kuten jo aiemmin mainittu, Gaia-hypoteesi mahdollista Gaian olemassaolon elävänä olentona, jolla on omat viestintäkyvyt ja äly, joka ohjaa tapaa jolla elämä Maapallolla kehittyy. Tämä herättää mahdollisuuden, että henkilöt, ryhmät ja jopa yhteisöt, jotka linjaavat itsensä tämän älyn eli ’Gaian äänen’ kanssa ja jotka lopulta ovat uskollisia Gaialle eikä niinkään millekään kansallisvaltiolle, ovat tarpeellinen auktoriteetti Gaiaa edustamaan. Voidaan jopa esittää korollaarina, että sellaiset henkilöt edustavat myös pintaihmiskuntaa, joka on poliittisesti järjestäytynyt valtioiksi. Maapallon pinnalla elävät ihmiset ovat sekä suvereenien valtioiden kansalaisia että Gaian edustajia, mikä tarkoittaa että sekä kansallisvaltioiden edustajat että Gaian edustajat molemmat voivat voivat legitiimisti puhua pintaihmiskunnan etujen puolesta. Jotta helpommin viitattaisiin ’Gaian ääneen’ linjautuvien henkilöihin/ryhmiin/yhteisöihin, jotka edustavat Gaiaa, käytän näistä termiä ’herännyt ihmiskunta’. ’Herännyt ihmiskunta’ erottuu muusta ihmiskunnasta, joka on poliittisesti järjestäytynyt suvereeneihin valtioihin ja joissa yksityiset kansalaiset ja julkiset virkamiehet ovat uskollisia viimekädessä kansallisvaltiolle. Tämä viittaa siihen, että joitain jännitteitä todennäköisesti syntyy siitä kuka puhuu suuremmalla auktoriteetilla Maapallon tulevaisuutta koskien diplomaattisuhteissa avaruusolentoihin. Onko se ’Gaian äänen’ kanssa linjautunut ’herännyt ihmiskunta’, joka myös konsultoi muita tietoisia lajeja Maapallolla kehittääkseen yhtenäisen ’Gaian ääneen’ perustuvan planetaarisen mielipiteen, vai onko se suvereenien valtioiden diplomaattiset edustajat ,jotka ovat uskollisia kansallisvaltioilleen eikä niinkään ’Gaian äänelle’? Tämä jännite todennäköisesti kärjistyy ’heränneen ihmiskunnan’ ja ’poliittisesti järjestäytyneen ihmiskunnan’ välisestä resurssien ja legitimiteetin erosta. Ensimmäisellä on suuri legitimiteetti johtuen sen linjautumisesta Gaiaan ja muiden Maapallon elämänmuotojen konsultoinnista kun taas jälkimmäisellä on kaikki modernin valtion resurssit käytössään tukemaan sen nimitettyjä virkamiehiä diplomaattisuhteissa avaruusolentojen kanssa. Ottaen huomioon avaruusolentojen rotujen telepaattisen luonteen sekä niiden odotetun tunnustuksen eri Maapalloa edustaville tahoille, on erittäin todennäköistä että jännitteitä tulee syntymään ’heränneen ihmiskunnan’ ja ’poliittisesti järjestäytyneen ihmiskunnan’ välillä siitä kuka puhuu suuremmalla auktoriteetilla ihmiskunnan ja Maapallon puolesta.

‘Heränneen ihmiskunnan’ ’rinnakkaisdiplomatia’

Entisen amerikkalaisdiplomaatti John MacDonaldin mukaan diplomatialla on eri muotoja sen virallisen muodon lisäksi, jossa nimitetään virkamiehiä joilla on tarpeellinen auktoriteetti edustaa kansakuntiaan tapaamisissa ja sopimuksissa, joilla on omia valtioita ja kansakuntia sitova voima. [24] ’Perinteisen’ diplomatian lisäksi on ’rinnakkaisdiplomatiaa’, jossa yksityiset kansalaiset ja ’kansalaisjärjestöt ovat mukana erilaisissa aloitteissa edistämässä diplomaattisia ratkaisuja tärkeisiin globaaleihin ongelmiin. Termin ’rinnakkaisdiplomatia’ otti käyttöön entinen amerikkalaisdiplomaatti Joseph Montville vuonna 1981 kuvaamaan yksityisten kansalaisten varhaisia pyrkimyksiä puuttua diplomaattisiin kysymyksiin ja kansainvälisiin ongelmiin. [25] Hän kuvaa rinnakkaisdiplomatiaa seuraavasti: ”epävirallinen, muodollinen kanssakäyminen vastakkaisen mielipiteen ryhmien tai kansallisvaltioiden välillä, jonka tavoitteena on kehittää strategioita, vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen ja organisoida inhimilliset ja materiaaliset resurssit tavoilla, jotka voivat auttaa ratkaisemaan konfliktin.” [26] Kaikkein yksinkertaisin termein ’rinnakkaisdiplomatia’ on yksilöiden ja/tai ryhmien väliintuloa diplomaattisiin umpikujiin tai kansainvälisiin konflikteihin edistämään ratkaisuja ja dialogia kiistan eri osapuolten välillä. Huolimatta alkuvaiheen diplomaattiyhteisön skeptisyydestä yksityisten kansalaisten ja ryhmien osallisuutta kohtaan, ’rinnakkaisdiplomatia’ tai ’kansalaisdiplomatia’ on kasvanut merkittävästi viimeisenä kahtena vuosikymmenenä, ja se tunnustetaan nyt legitiimiksi prosessiksi, joka täydentää valtion virastojen toimintaa kiistanalaisissa diplomaattikysymyksissä ja globaalien konfliktien ratkaisussa. [27] Vuonna 2002, Yhdysvaltain ulkoministeriö organisoi konferenssin, jossa käsiteltiin ’perinteisen diplomatian’ ja ’rinnakkaisdiplomatian’ integroimista, johon otti osaa yksityiset kansalaiset, kolmannen sektorin järjestöt ja diplomaattiyhteisön jäsenet USA:sta ja muualta. [28] ’Rinnakkaisdiplomatiaa’ harjoittavat henkilöt, ryhmät ja organisaatiot ovat menestyksekkäästi vastaanottaneet apurahaa valtioilta ja yksityisiltä harjoittaa tätä epävirallista diplomatian muotoa täydentämään kansainvälistä diplomatiaa ja avustamaan globaalien konfliktien ratkaisussa. [29] Tämän tutkielman kirjoittaja esimerkiksi on saanut kaksi apurahaa US Institute of Peacelta, jonka kongressi on luonut ja rahoittanut, harjoittamaan ’rinnakkaisdiplomatiaa’ Itä-Timorin konfliktin ratkaisussa. [30] Kirjoittaja kutsui Itä-Timorin kansalaisia ja myöhemmin nimekkäitä Indonesian kansalaisia Washingtoniin dialogiin, joka saisi aikaan aloitteen, jolla autettaisiin Itä-Timorin konfliktin ratkaisemisessa. Tapaamisissa konsultoitiin Yhdysvaltain ja Indonesian diplomaattiyhteisöjä sekä YK:ta. Nämä tapaamiset johtivat tärkeisiin läpimurtoihin, jotka johtivat vallanjakoa avittavien asiakirjojen jakoon, mikä auttoi Itä-Timorin konfliktin diplomaattiratkaisua. [31] Useat yksityiset organisaatiot toistuvasti keräävät merkittäviä varoja useilta valtion virastoilta ja yksityisiltä organisaatioilta rinnakkaisdiplomatian aloitteisiin samalla tavalla kuin kirjoittaja teki Itä-Timorin kanssa. Kaikkein nimekkäimmät ryhmät rinnakkaisdiplomatiassa ovat Search for Common Ground, Institute for Multitrack Diplomacy, sekä Institute of World Affairs. [32] Henkilöille annetun tunnustuksen ja legitimiteetin avulla ’kansalaisjärjestöt harjoittavat rinnakkaisdiplomatiaa kansainvälisissä konflikteissa ja se luo tärkeän ennakkotapauksen tarkasteltaessa miten diplomatiaa voitaisiin harjoittaa avaruusolentojen kanssa. Henkilöiden ja kansalaisjärjestöjen voidaan olettaa harjoittavan rinnakkaisdiplomatiaa avaruusolentojen kanssa, jossa nähdään tarve avustaa avaruusolentoihin liittyvää virallista diplomatiaa ja/tai konfliktinratkaisua. Tämän johdosta ’rinnakkaisdiplomatia’ voidaan määritellä yksityisten henkilöiden ja/tai kansalaisryhmien toimina avustaa diplomaattisuhteiden parantamisessa avaruusolentojen ja kansallisvaltioiden hallitusten välillä ja/tai avustaa ratkaisemaan konflikteja avaruusolentojen ja/tai kansallisvaltioiden hallitusten välillä. Nämä toimet voivat vaihdella yksittäisistä avaruusolentojen kanssa dialogia edistävistä tai informaatiota niiltä jakavista kontakteista kansalaisryhmiin, jotka työskentelevät avaruusolentojen kanssa edistääkseen valtion UFO-paljastusta, sekä konfliktinratkaisuun valtion virastojen ja avaruusolentojen rotujen välillä. Vaikka kenen tahansa henkilön tai kansalaisryhmän voidaankin olettaa osallistuvan avaruusolentoihin liittyviin rinnakkaisdiplomatian aloitteisiin, nuo henkilöt ja ryhmät, joista käytetään nimitystä ’herännyt ihmiskunta’, ovat merkitykseltään erityisiä. Tämä merkitys johtuu heille avaruusolentojen rotujen antamasta odotetusta tunnustuksesta, jolla avaruusolennot pitävät heitä Gaian ja muiden Maapallon älykkäiden lajien edustajina. Tästä seuraa, että rinnakkaisdiplomatiaa harjoittavat henkilöt ja ryhmät saattavat nauttia suuremmasta legitiiteetistä ja auktoriteetista avaruusolentojen rotujen keskuudessa johtuen heidän linjautumisestaan ’Gaian äänen’ ja muiden Maapallon älyllisten lajien toiveiden kanssa. Tämä linjautuminen tarkoittaa, että ’heränneellä ihmiskunnalla’ on äärimmäinen uskollisuus Gaiaa kohtaan ja hänen älykkäitä lajejaan voidaan näin pitää yksittäisen planetaarisen ’äänen’ puolestapuhujina, näin ollen de fakto muuttuen ’Gaian suurlähettiläiksi’. ’Herännyt ihmiskunta’ voi näin nauttia suurempaa statusta kuin kansallisvaltioita edustavat nimitetyt virkamiehet mitä tulee avaruusolentojen rotujen kanssa neuvottelemiseen. ’Heränneen ihmiskunnan’, jotka ovat Gaian de facto suurlähettiläitä, rinnakkaisdiplomatia on tärkeä kehityskulku johtuen salailusta olemassaolevien sopimusten ja tapaamisten ympärillä, joita jotkin avaruusolentojen rodut ja salaa nimitetyt eri kansallisvaltioiden edustajat ovat pitäneet. Sellaiset rinnakkaisdiplomatian aloitteet voivat johtaa tapaamisiin ja sopimuksiin, joilla on legitimiteettiä useiden avaruusolentojen rotujen keskuudessa ja näin merkittävä vaikutus maailmanpolitiikkaan. Keskeinen kysymys on kuinka kansallisen turvallisuuden virastot reagoisivat sopimuksiin tai viesteihin, joita herännyt ihmiskunta on saanut aikaan rinnakkaisdiplomatialla avaruusolentojen rotujen kanssa.

Kuinka kansallisen turvallisuuden organisaatiot reagoisivat ’heränneen ihmiskunnan’ ’rinnakkaisdiplomatiaan’

Keskeinen tekijä salailussa avaruusolentojen rotujen läsnäolosta on ollut se miten paljon kansallisen turvallisuuden virastot USA:ssa ja muualla ovat kontrolloineet informaatiota ja monopolisoineet resursseja avaruusolentokysymykseen liittyen. [33] Tämä kansallisen turvallisuuden virastojen kontrolli viittaa siihen, että näiden virastojen alkuvaiheen vastaus heränneen ihmiskunnan ’galaktisen rinnakkaisdiplomatian’ aloitteisiin otettaisiin vastaan joko äärimmäisellä epäilyllä tai suoralla vastustuksella. Jossain määrin odotettu varjohallituksen johdon vastaus avaruusolentotietoihin rinnastuu ulkopoliittistetn ammattilaisten ja diplomaattiyhteisön alkuvaiheen vastaukseen rinnakkaisdiplomatian nousuun maailmanpolitiikassa 1980-luvun alussa. Kuten aiemmin todettu, tapahtui siirtymä suorasta skeptisismistä ja sivuuttamisesta lopulliseen tunnustamiseen ja yhteistyöhön. Varjohallituksen vastaus ’galaktiseen rinnakkaisdiplomatiaan’ avaruusolentokysymyksessä todennäköisesti noudattelee samanlaista kaavaa. Virallinen reaktio rinnakkaisdiplomatiaan todennäköisesti johtuu neljästä haasteesta: ensinnäkin, avaruusolentojen yksityiset viestit ja interaktiot ’heränneen ihmiskunnan’ kanssa; toiseksi, varjohallituksen halukkuus käyttää pakkokeinoja tukahduttamaan ’galaktinen rinnakkaisdiplomatia’; kolmantena, se miten paljon avaruusolentojen rodut manipuloivat pahaa-aavistamattomia ihmisiä horjuttaakseen kansallisen turvallisuuden järjestöjen toimintaa ’epäystävällisten’ avaruusolentojen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja viimeisenä rinnakkaisdiplomatialla aikaansaatujen sopimusten vaikutukset. Nyt tarkastelen kutakin näistä haasteista ja sitä iten ne vaikuttavat galaktiseen rinnakkaisdiplomatiaan ennen loppupäätelmiä.

1. Avaruusolentojen rotujen kanssa käydyn yksityisen viestinnän ja kanssakäymisten laajuus

Aina siitä lähtien kun George Adamski kirjoitti kuuluisan kirjansa Inside the Flying Saucers, vuonna 1955, on ollut useita yksityisiä kansalaisia, jotka ovat väittäneet saaneensa yhteyden avaruusolentoihin ja viestineet ja olleet tekemisissä heidän kanssaan laajalti. [34] Adamskin lisäksi muita kontaktihenkilöitä alkuvaiheessa olivat mm. Howard Menger, Orfeo Angelucci, Paul Villa ja George Van Tassel. [35] Nämä kommunikaatiot ja kanssakäymiset avaruusolentojen kanssa vaihtelivat kovasti riippuen kontaktihenkilöstä, mutta olennaisesti kaikki paljastivat, että avaruusolentojen rodut olivat tarkoituksella ottaneet yhteyttä yksityisiin kansalaisiin levittääkseen informaatiota avaruusolentojen rotujen olemassaolosta sekä yhteyttä ottaneiden avaruusolentojen hyväntahtoisista aikeista. Vuosien mittaan ’kontaktihenkilöiden’ lista kasvoi pitkäksi ja tunnetuimpiin heistä tuoreempana aikana lukeutuu Billy Meier, Carlos Diaz, Alex Collier, Phillip Krapf. [36] Nämä ’kontaktihenkilöt’ ovat pitäneet julkisia luentoja, kirjoittaneet kirjoja, muodostaneet tukiryhmiä ja kommunikoineet eliittien kanssa tarkoituksenaan välittää avaruusolentojen heille kertomat viestit ja vakuuttaakseen skeptinen yleisö näiden avaruusolentojen ystävällisestä luonteesta. Ilman varsinaisesti mitään tietoa asiasta, nämä kontaktihenkilöt itse asiassa harjoittivat ’galaktista rinnakkaisdiplomatiaa’ mitä tulee heidän ’heränneen ihmiskunnan’ edustamiseena, jotka olivat halukkaita levittämään totuutta avaruusolentojen läsnäolosta ja sen merkityksestä globaalille ihmiskunnalle. Kansallisen turvallisuuden virastot ovat ’julkisesti’ käsitelleet kontaktihenkilöitä skeptisesti ja pilkallisesti, mutta todellisuudessa virastot tarkasti seurasivat kontaktihenkilöiden edesottamuksia saadakseen samaan aikaan kerätyksi mitä tahansa tietoja heistä ja rajoittaakseen sitä miten paljon kontakihenkilöiden informaatio leviäisi julkisuuteen. Esimerkiksi Alex Collier väitti, että rotu Andromedan galaksista otti häneen yhteyttä ja hän levitti informaatiota suosittujen verkkosivujen ja julkisesti pitämiensä luentojen kautta ennen kuin laivastotiedustelun upseerit vierailivat hänen luonaan ja uhkaillen vaativat hänen hiljentymistään. [37] Ilmeisesti Collier oli julkaissut arkaluonteista informaatiota huolimatta valtion virallisesta kannasta, että Project Bluebookin sulkemisen jälkeen mikään valtion virasto ei enää aktiivisesti tutkinut UFO/avaruusolentoilmiötä. [38] Valtamedian kontrollointi on ollut pääasiallinen keino jolla varjohallitus on voinut rajoittaa kontaktihenkilöiden vaikutusvaltaa sekä UFO-ilmiötä yleisemmin. [39] Mahdollisuus sille, että useammat yksityiset kansalaiset kokisivat kontaktin avaruusolentojen kanssa ja sen myötä harjoittaisivat ’galaktista rinnakkaisdiplomatiaa’ olisi äärimmäinen huoli valtion virastoille. Ja kuitenkin vaikuttaa siltä, että rinnakkaisdiplomatian kasvu globaalissa politiikassa ei ollut mahdollista estää ja diplomaattiyhteisö sen lopulta toivotti tervetulleeksi, joten ’galaktisen rinnakkaisdiplomatian’ kasvua ei myöskään voida estää ja lopulta sitä pidetään perinteisen diplomatian täydennyksenä eikä uhkana.

2. Varjohallituksen virastojen pakkokeinot

Kansallisen turvallisuuden virastoilla on lukemattomia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää ylläpitämään salailua avaruusolentojen läsnäolosta. Seuraava kappale Special Operations Manualista, joka on UFO-tutkijoille vuodettu ’väitetty virallinen dokumentti’ joka kertoo avaruusolentojen alusten nouto- ja haltuunottoprosesseista, kuvaa virallista huhtikuussa 1954 käyttöönotettua salailun politiikkaa: Kaikkia kontakteja ulkoavaruudesta peräisin oleviin olentoihin pidetään kansallisen turvallisuuden asiana ja täten HUIPPUSALAISEKSI luokiteltuna. Missään tapauksessa kansa tai lehdistö ei saa tietää näiden olentojen olemassaolosta. Valtion virallinen politiikka on, että sellaiset olennot eivät ole olemassa, ja että mikään liittovaltion virasto ei tutki avaruusolentoja tai niiden artefakteja. Kaikki poikkeamat tästä linjasta ovat absoluuttisesti kiellettyjä. [40] Sisäpiiriläiset kuten kersantti Dan Morris ovat kuvanneet miten virastot kuten NSA ovat käyttäneet pakkokeinoja hiljentääkseen henkilöitä ja kuinka näihin pakkokeinoihin on kuulunut jopa kuolettava voima salailun ylläpitämiseksi.

National Security Agency, tappajat työskentelevät siellä. Ne ovat niitä tyyppejä, silloin kun tarvitaan ongelman poistoa.... jos olet katsonut James Bondia, he ovat kahden nollan agentteja, jos tiedät mitä tarkoitan. Puolustusministeri Forestall oli ensimmäinen valta-asemassa oleva tunnettu henkilö, joka eliminoitiin hänen aikoessa paljastaa tietonsa -- eikä kukaan koskaan joutunut rikoksesta vastuuseen. [41]  

Tunnetulla kuolettavan voimankäytön historialla avaruusolentojen läsnäoloon liittyvän salailun ylläpitämiseksi, voitaisiin kysyä käytettäisiinkö sellaisia pakkokeinoja henkilöihin ja/tai organisaatioihin, jotka harjoittavat galaktista rinnakkaisdiplomatiaa. Keskeinen kysymys tässä on pitäisivätkö kansallisen turvallisuuden virastot laaja pakkokeinojen käyttöä nykyisellä informaatioaikakaudella tarpeellisena, kun niin paljon informaatiota on vapaasti saatavilla internetissä. Vaikuttaa siltä, että pehmeän sensuurin tekniikat kuten tietojen poistaminen julkisista arkistoista, valtamediaan pääsyn rajoittaminen, verkkosivujen hakkerointi jne. ovat mieluisampia keinoja rajoittaa informaatiota avaruusolennoista verrattuna kuolettavan voiman käyttöön, joka tuntuu olevan käytetympi menetelmä ennen vanhaan. [42] Siitä huolimatta mahdollisuus sille, että avaruusolennot pitäisivät rinnakkaisdiplomatiaa jonain mikä antaa mandaatin heidän toimilleen olisi äärimmäinen kansallisen turvallisuusvirastojen huolenaihe, ja se voisi johtaa pakkokeinojen käyttöön rinnakkaisdiplomatian harjoittamisen ehkäisemiseksi. Todennäköisyys sille, että avaruusolentojen läsnäolon julkinen paljastus tapahtuisi pian viittaa siihen, että kansallisen turvallisuuden virastot ovat yhä vähemmän taipuvaisia käyttämään kaikkein äärimmäisiä pakkokeinoja kuten kuolettavaa voimaa johtuen todennäköisyydestä, että ne joutuvat pian vastaamaan menneistä teoistaan. Julkinen avaruusolentojen läsnäolon paljastus johtaisi menneiden valtion salaisuuden säilyttämiseksi tekemien toimien läpikotaiseen tarkasteluun, sekä osittaiseen varjohallituksen viranomaisten tilivelvollisuuteen, jotka ylläpitävät nykyisiä käytänteitä.

3. Se miten paljon avaruusolennot ovat saattaneet manipuloida galaktista rinnakkaisdiplomatiaa harjoittavia pahaa-aavistamattomia kansalaisia

Mahdollisuus sille, että jotkut avaruusolentojen rodut saattaisivat manipuloida rinnakkaisdiplomatiaa harjoittavia yksityisiä kansalaisia, on varsin suuri. Ottaen huomioon avaruusolentojen läsnäolon menneisyyden, jossa erilaisia agendoja ja aktiviteetteja on pantu täytäntöön ihmiskunnan kontrolloimiseksi, käynnissä on varsin todennäköisesti edelleen manipulaatiota joidenkin avaruusolentojen rotujen taholta, jotka pitävät ihmiskuntaa kontrolloitavana ja hyväksikäytettävänä resurssina. [43] Mahdollisuus sille, että pahaa-aavistamattomat henkilöt/ryhmät saattaisivat tulla ’epäystävällisten’ avaruusolentojen rotujen hyväksikäyttämäksi niiden pyrkiessä horjuttamaan kansallisen turvallisuuden virastoja, jotka toimivat keskeisessä roolissa avaruusolentojen valvonnassa, on varsin todellinen. Tämä viittaa siihen, että tarvitaan koulutusta ja kykyä erottaa avaruusolentojen rodut toisistaan niiden henkilöiden keskuudessa, jotka löytävät itsensä galaktisen rinnakkaisdiplomatian eturintamasta. Harjoittelun, julkisen koulutuksen ja verkostoitumisen yhdistelmä kontaktihenkilöille ja muille galaktisessa rinnakkaisdiplomatiassa mukana oleville auttaisi ehkäisemään epäystävällisten avaruusolentojen rotujen manipulointia. Tämä on paras keino varmistaa rinnakkaisdiplomatian läpinäkyvyys, sillä kansallisen turvallisuuden virastojen agendat ja ohjelmat eivät ole kontaktihenkilöiden mieleen. Kontaktihenkilöt ja muut galaktiseen rinnakkaisdiplomatiaan osallistuvat ovat suurelta osin tietoisia pitkästä salailun perinteestä koskien avaruusolentoinformaatiota, ja he eivät juurikaan anna legitimiteettiä kansallisen turvallisuuden virastojen toimille ja huolille huolimatta laajamittaisesta kansan kunnioituksesta sellaisia virastoja kohtaan. Erityisesti kansallisen turvallisuuden virastojen pakkokeinot galaktisen rinnakkaisdiplomatian harjoittajia kohtaan joutuisivat tämän diplomatian muodon harjoittajien suuren vastustuksen kohteeksi. Tulos vain heikentäisi tämän diplomatian muodon luotettavuutta sen sijaan, että estäisi sen kokonaan. Koska galaktinen rinnakkaisdiplomatia on väistämätön kehityskulku ihmisten ja avaruusolentojen välisessä kanssakäymisessä, tämän kansalaislähtöisen diplomatian muodon korkean integriteetin ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta vältetään ’epäystävällisten’ avaruusolentojen rotujen epäasianmukainen manipulointi.

4. Galaktisen rinnakkaisdiplomatian avulla saavutettujen aloitteiden ja sopimusten vaikutukset

On erittäin todennäköistä, että jotkut galaktisen rinnakkaisdiplomatian aloitteet saavat aikaan sopimuksia, tai myöntävät luvan, avaruusolentojen rotujen kanssa tiettyjen aktiviteettien suorittamiseksi. Tämä on erityisen todennäköistä tapauksessa, johon ’heränneen ihmiskunnan’ jäsenet osallistuvat, ja näin he toimivat edustajina paljon omaa populaatiotaan laajemmalla. Avaruusolennot saattavat pitää erityisenä etuna heränneen ihmiskunnan jäsenten kanssa työskentelyä, jtoka saattavat omasta halustaan suostua aloitteisiin tai projekteihin, jotka positiivisesti vaikuttavat planeettaan. Esimerkiksi, lokakuussa 2003 internetissä alkoi kiertää viesti väitetyltä avaruusolentojen ryhmältä, jossa kuvattiin Maapallon eksopoliittista tilannetta ja pyydettiin että ’henkilöt ketään syrjimättä’ päättäisivät haluaisivatko he avaruusolentojen yksinkertaisesti ”näyttäytyvän”. [44] “Change the World”-äänestys sai aikaan suurta kiinnostusta ja adressi internetissä on saanut lokakuuhun 2004 mennessä 650 allekirjoitusta, jossa annettiin avaruusolennoille lupa näyttäytyä. [45] Yksityisten kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen avaruusolentojen kanssa sopimukseen pääsemisen tai tietylle avaruusolentotoiminnalle luvan antamisen seuraamukset olisivat varmasti suuri huolenaihe kansallisen turvallisuuden virastoille. Voitaisiin odottaa, että nämä henkilöt ja/tai ryhmät, jotka tällaisia sopimuksia solmivat tai lupia antavat, joutuisivat kansallisen turvallisuuden virastojen valvonnan ja jopa häirinnän kohteiksi jos tämä uhkaisi laajemmalti vaikuttaa asioihin. Tämä vaikuttaa olevan asian laita “Change the World”-äänestyksen organisaattorin, Jean Edermanin, tapauksessa joka väitetysti koki häirintää kansallisen turvallisuuden virastojen taholta johtuen hänen työstään äänestyksen ja siitä seuranneen kontaktikokemuksen parissa. [46] Ranskan kansallisen turvallisuuden virastot ovat uhkailleet häntä ja tilapäisesti lopettaneet kaikki hänen julkiset esiintymisensä tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2004. Voidaan odottaa, että avaruusolentojen rotujen ja heränneen ihmiskunnan välisten sopimuksien vaikutukset ovat todennäköisesti paljon näiden henkilöiden/ryhmien lukumääriä suuremmat. Tämä saa aikaan erikoisen jännitteen, sillä tällaiset henkilöt ja/tai kansalaisjärjestöt eivät ole missään virallisessa asemassa ja näin niillä ei ole edustusasemaa kansallisen turvallisuuden virastojen silmissä ottaa osaa mihinkään sopimuksiin tai antaa mitään lupia avaruusolentojen toiminnalle. Siitä huolimatta avaruusolentojen oletettavasti tällaisille henkilöille ja/tai kansalaisjärjestöille antama edustusstatus pelkästään siitä hyvästä, että he toimivat Gaian ja muiden älykkäiden lajien puhemiehinä, tekee ’heränneestä ihmiskunnasta’ tärkeän tunnustettavan tekijän, joka on otettava huomioon diplomaattisessa vuoropuhelussa, joka koskee avaruusolentojen roolia Maapallolla ja ihmiskunnan tulevaisuutta

Yhteenveto: ‘Herännyt Ihmiskunta’ ja ‘galaktinen rinnakkaisdiplomatia’

Vaikka termi ’herännyt ihmiskunta’ vaikuttaa elitistiseltä, se siitä huolimatta tarkasti kuvaa sitä osaa ihmiskunnasta, joka on uskollinen laajemmalle joukolle tahoja Maapallolla kuin vain pelkille kansallisvaltioiden hallituksille, jotka ovat kapeammin keskittyneet niiden ’kansallisiin etuihin’. ’Heränneen ihmiskunnan’ jäsenet tuntevat kutsumusta vastata siihen mitä he pitävät Gaian sekä eri Maapallon mailla, merillä ja maan alla asuvien lajien etuna. Kun yhä useampi ihminen muuttuu uskolliseksi muista syistä kuin puhtaasti poliittisesta lojaaliudesta tai edusta ja linjautuu ’Gaian äänen’ ja muiden älykkäiden lajien tavoitteiden kanssa, nämä ’heränneen ihmiskunnan’ jäsenet muuttuvat Gaiaa edustaviksi viestintähenkilöiksi. Voidaan odottaa, että tällaisia Gaian tiedottajia pidettäisiin avaruusolentojen ja muiden Maapallon lajien taholla de facto ’Gaian suurlähettiläinä’ ja näin heillä olisi suurempaa vaikutusvaltaa kuin mitä heitä on lukumäärällisesti. Herännyt ihmiskunta kokee todennäköisemmin kontaktin avaruusolentojen rotuihin, jotka pitävät tällaisia henkilöitä erityisen merkityksellisinä johtuen heidän linjautumisestaan ’Gaian ääneen’ ja heidän halustaan tyydyttää muiden tietoisten lajien tavoitteet. Yhteys heränneeseen ihmiskuntaan antaa suuremman legitimiteetin globaaliin ihmiskuntaan yhteyksiä ottavien avaruusolentojen rotujen eri toimille. Tämän johdosta ’herännyt ihmiskunta’ todennäköisemmin harjoittaa rinnakkaisdiplomatiaa johtuen sen merkityksestä ’planeetan äänen’ edustuksessa ja kaikkien Maapallon älykkäiden lajien pyrkimyksissä, sekä johtuen avaruusolentojen niile antamasta erikoishuomiosta, jotka pitävät ’herännyttä ihmiskuntaa’ Gaian de facto suurlähettiläinä ja puhemiehinä. On erittäin todennäköistä, että yksityisten kansalaisten ja nimitettyjen virkamiesten välillä on suuri kontrasti galaktisen diplomatian suhteen sekä sen suhteen miten paljon avaruusolentojen rodut antavat tunnustusta kummallekin. ’Perinteinen’ diplomatia liittyy julkisiin virkamiehiin, jotka varjohallitus ja/tai kansallisen turvallisuuden virastot salaa nimittää edustamaan oman valtionsa kansallisia etuja ja käsittelemään avaruusolentojen läsnäoloa. Perinteistä diplomatiaa harjoittavilla virkamiehillä on käytössään modernin kansallisvaltio kaikki resurssit ja pakkokeinopotentiaali omien toimiensa tueksi, ja kollektiivisesti he väittävät olevansa globaalin ihmiskunnan ja Maapallon alueiden virallisia poliittisia edustajia. Kuitenkin useiden avaruusolentojen rotujen silmissä nämä viralliset diplomaatit nauttivat vähäisempää legitimiteettiä kuin ’herännyt ihmiskunta’, joka oletettavasti puhuu suuremmalla auktoriteetilla johtuen heidän linjautumisestaan ’Gaian äänen’ kanssa ja halukkuudesta edustaa muiden älykkäiden lajien tavoitteita Maapallolla. Tiivistettynä, kysymys siitä kuka puhuu suuremmalla auktoriteetilla Maapallon ja hänen lukuisten lajiensa edustajana on jotain mikä suoraan vaikuttaa avaruusolentojen rotujen tekemiin päätöksiin kommunikoida ja olla kanssakäymisissä globaalin ihmiskunnan eri osien kanssa. Vaikka varjohallituksen edustajat ja jotkin avaruusolentojen rodut ovat päässeet eräisiin sopimuksiin, toiset avaruusolentojen rodut ovat sen sijaan valinneet ottaa yhteyttä yksityisiin kansalaisiin ja/tai kansalaisryhmiin, jotka ovat enemmän linjassa ’Gaian äänen’ kanssa ja täten tiedottajia Gaian puolesta. Tämä viittaa tuleviin jännitteisiin ihmisten kehittäessä sympatioita ja tulevaisuuden odotuksia, jotka ovat yhdenmukaisia planeetan ja kaikkien sen älykkäiden lajien globaalien etujen kanssa. Todennäköisesti tämä johtaa jännitteiden aikaan niiden ihmiskunnan osien kanssa, jotka ovat linjautuneet joko kansallisten poliittisten instituutioiden tai laajempien globaalien etujen kanssa, joita voidaan nimittää yläkäsitteellä ’Gaian ääni’. Voidaan toivoa, että sellaiset jännitteet ovat synnytystuskia uljaalle uudelle maailmalle, jossa kaikki lajit planeetalla puhuvat yhtenäisellä planetaarisella äänellä.

Lähdeviitteet

[1] Olen kiitollinen Angelika Sareighn Whitecliffille hänen innokkaasta tuestaan, ehdotuksistaan ja avustaan tämän artikkelin valmistumisessa. Kiitän myös Hugh Matlockia joidenkin kirjoitusvirheiden korjaamisesta ja ideoista, jotka koskevat ”Gaian ääntä”. [2] Kts. Michael Salla, “Eisenhowerin tapaaminen 1954 avaruusolentojen kanssa: Ensikontaktin vuosijuhla?” Tutkielma #8 (helmikuun 12, 2004) http://www.exopolitics.org. Saatavilla verkossa: /eksopolitiikka/eisenhowerin-tapaaminen-1954-avaruusolentojen-kanssa-ensikontaktin-vuosijuhla/ [3] Kts. Michael Salla, “Raportti Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioista ja aktiviteeteista — Typologia kaikkein merkittävimmistä Maan ulkopuolisista roduista, jotka ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa,” Exopolitics.org (heinäkuun 26, 2004) Saatavilla verkossa: /eksopolitiikka/raportti-maan-ulkopuolisten-rotujen-motivaatioista-ja-aktiviteeteista/ [4] Kts. Salla, “Raportti Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioista ja aktiviteeteista — Typologia kaikkein merkittävimmistä Maan ulkopuolisista roduista, jotka ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa,” Exopolitics.org (heinäkuun 26, 2004) Saatavilla verkossa: /eksopolitiikka/raportti-maan-ulkopuolisten-rotujen-motivaatioista-ja-aktiviteeteista/ [5] Ihmisten ja galaktisten konfliktien välistä peilisuhdetta koskevista todisteista ja teorioista on keskusteltu lähteessä: Michael Salla, Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books, 2004) 35-42. [6] Said, A.S., Lerche, Jr., C.O. & Lerche III, C.O. Concepts of international politics in global perspective (Prentice Hall, 1995). 69 [7] Kissinger, Diplomacy (Simon and Schuster, 1995). [8] Kts. Anthony Levy, Cardinal Richelieu: And the Making of France (Carroll & Graf Publishers, 2000). [9] Kts. Michael Salla, “Eisenhowerin tapaaminen 1954 avaruusolentojen kanssa: Ensikontaktin vuosijuhla?” Tutkielma #8 (helmikuun 12, 2004) http://www.exopolitics.org. Saatavilla verkossa: /eksopolitiikka/eisenhowerin-tapaaminen-1954-avaruusolentojen-kanssa-ensikontaktin-vuosijuhla/ [10] Bill Hamilton haastattelee Dan Burischia Greater Things News Servicella (lokakuun 18, 2002) http://greaterthings.com/News/ET/DanBurisch/Oct18_2004BillHamilton/ ; sekä Sterling Allen, “The Saga of Dan Burisch,” Greater Things News Service (huhtikuun 28, 2004); http://greaterthings.com/News/daily/2004/04/28/BurischSaga.htm [11] Keskustelua siitä, kuinka presidentit Carter ja Clinton pidettiin poissa tietojen piiristä, jotka koskivat avaruusolentojen läsnäoloa, kts Salla, Exopolitics, 87-95. [12] Don Berliner, “UFO Briefing Document: International Agreements and Resolutions – United Nations,” saatavilla verkossa: http://www.ufoevidence.org/documents/doc1037.htm [13] Havelock, Gaia: a New Look at Life on Earth ( Oxford University Press, 1979). [14] Havelock, Gaia: The Practical Science of Planetary Medicine, (Gaia Books Limited, 1991) 12. [15] Yksityiskohtainen tutkimus delfiinien älykkyydestä, http://www.planetpuna.com/dolphin-paper-html/dolphin-paper.htm . [16] Michael Hyson, http://www.planetpuna.com/dolphin-paper-html/dolphin-paper.htm . [17] Kts. Timothy Wyllie Dolphins Telepathy and Underwater Birthing (Bear and Company Publishing, 1993); ja Joan Ocean, Dolphins Into the Future (A Dolphin Connection Book, 1997). For online information go to: www.joanocean.com [18] Lainattu verkkoartikkelissa http://paranormal.about.com/library/weekly/aa090400a.htm [19] Kts. Branton “A Dulce Base Security Officer Speaks Out,” teoksessa The Dulce Wars: Underground Alien Bases and the Battle for Planet Earth (Inner Light, 199) luku 11. Verkkoversio http://www.ufoarea.com/government_dulce_branton_ch11.html [20] Katso verkkoartikkeli: http://paranormal.about.com/library/weekly/aa090400a.htm [21] Keskustelua avaruusolentojen rotujen organisaation luonteesta, kts. Alfred Webre, “Exopolitics: A Decade of Contact,” (2001/2002) saatavilla verkossa: http://exopolitics.blogs.com/exopolitics/2004/07/exopolitics_a_d.html [22] Verkkoversio Yhdysvaltain perustuslaista: http://www.law.cornell.edu/constitution/constitution.overview.html [23] Keskustelua avaruusolentokysymykseen liittyvän päätöksenteon evoluutiosta, kts. Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence, luku. 2. [24] Louise Diamond & John W. McDonald, Multi-Track Diplomacy: A Systems Approach to Peace (Kumarian Press, 1996). [25] William D. Davidson, Joseph V. Monteville, ”Foreign Policy According to Freud.” Julkaisussa Foreign Policy 45 (1981): 145-157. [26] Joseph Montville, lainattu teoksessa Diana Chigas, “Track Two (Citizen) Diplomacy,” saatavilla verkossa: http://www.beyondintractability.org/m/track2_diplomacy.jsp [27] Verkkoartikkeli rinnakkaisdiplomatiasta, kts. Susan Allen Nan & Andrea Strimling, “Track I – Track II Cooperation,” http://www.beyondintractability.org/m/track_1_2_cooperation.jsp [28] “Integrating Track One and Track Two Approaches to International Conflict Resolution: What’s Working? What’s Not? How Can We Do Better?”. US Department of State, 2002-01-01. Saatavilla verkossa: http://www.state.gov/s/p/of/proc/tr/14387.htm . [29] Keskustelua rinnakkaisdiplomatiasta ja aloitteista, kts. Diana Chigas, “Track Two (Citizen) Diplomacy,” saatavilla verkossa: http://www.beyondintractability.org/m/track2_diplomacy.jsp [30] Poliittinen autonomia konfliktinratkaisumekanismina Itä-Timorissa, pyytämättömät apurahat, Yhdysvaltain rauhaninstituutti, USIP-042-97F (1998), myönnetty summa: 44 000 Yhdysvaltain dollaria; Kehittyvä autonomian kehys Itä-Timorin konfliktille, pyytämättömät apurahat, Yhdysvaltain rauhaninstituutti, USIP-068-96F (1997) myönnetty summa: 29 000 Yhdysvaltain dollaria. [31] Kirjoittaja on laatinut lyhyen artikkelin ensimmäisen järjestämänsä työpajan merkityksestä, ks. Michael Salla, A Rebuilding the Negotiating Middle in Intractable Conflicts, Private Peacemaking: USIP-Assisted Peacemaking Projects of Nonprofit Organizations: Peaceworks No. 20 (US Institute of Peace, 1998) 1-5. Saatavilla verkossa osoitteessa: http://www.usip.org/pubs/peaceworks/smock20/chap1_20.html . Raportti, jossa kuvataan kirjoittajan mukana järjestämää rinnakkaisdiplomatian aloitteiden sarjaa, on saatavilla osoitteessa: http://rspas.anu.edu.au/etsg/briefs/proc1.rtf [32] Institute of Multi-Track Diplomacyn verkkosivu http://www.imtd.org/ Search for Common Groundin verkkosivu https://www.sfcg.org ; Institute of World Affairsin verkkosivu: http://www.iwa.org/ [33] Kts. Steven Greer, Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History, 21-32 [34] George Adamskin Inside the Flying Saucers saatavilla verkossa: http://www.universe-people.com/adamsk_e.htm [35] Kontaktihenkilöiden kokemuksista kts. Timothy Good, Alien Base: The Evidence for Extraterrestrial Colonization on Earth. [36] Kts. Gary Kinder, Light Years: An Investigation into the Extraterrestrial Experiences of Eduard Meier (Publisher Group West, 1987); Phillip Krapf, “The Challenge of Contact: a mainstream journalist’s report on interplanetary diplomacy,” (Origin Press, 2001). Carlos Diazista kertova verkkoartikkeli: http://www.ufoevidence.org/documents/doc1180.htm; Alex Collierin kirja Defending Sacred Ground saatavilla verkossa: http://www.exopolitics.org/collier-dsg1.pdf [37] Alex Collierin henkilökohtainen haastattelu (heinäkuu, 2004). [38] Kts. “Unidentified Flying Objects and Air Force Project Blue Book,” https://www.af.mil/About-Us/Fact-Sheets/Display/Article/104590/unidentified-flying-objects-and-air-force-project-blue-book/ [39] Kts. Terry Hansen, The Missing Times (Xlibris Corporation, 2001). [40] Majestic 12 Group, “Special Operations Manual, SOM1-01 – Extraterrestrial Entities and Technology, Recovery and Disposal,” April 1954 Part 2 http://209.132.68.98/pdf/som101_part2.pdf [41] “Testimony of Master Sergeant Dan Morris,” Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History, ed., Steven Greer (Crossing Point Inc., 2001) 359. [42] Disinformaation käytöstä sensuuristrategiana tiedustelussa kts. John Maynard, “From Disinformation to Disclosure,” Surfing the Apocalypse, http://www.surfingtheapocalypse.com/maynard.html [43] Yksityiskohtainen läpikäynti avaruusolentojen agendoista, kts. Michael Salla, “Eisenhowerin tapaaminen 1954 avaruusolentojen kanssa: Ensikontaktin vuosijuhla?” Tutkielma #8 (helmikuun 12, 2004) http://www.exopolitics.org. Saatavilla verkossa: /eksopolitiikka/eisenhowerin-tapaaminen-1954-avaruusolentojen-kanssa-ensikontaktin-vuosijuhla/ [44] Keskustelua viestistä ja sen autenttisuudesta kts. Michael Salla, “A Message to Humanity: A Genuine Communication from an Extraterrestrial Race?” Exopolitical Comment #7 www.exopolitics.org (11/08/03) [45] “We Are Ready to Change the World,” http://www.petitiononline.com/readynow/petition.html [46] Henkilökohtainen sähköpostikirjeenvaihto Jean Edermanin kanssa on vahvistanut, että hän on kokenut häirintää työstään avaruusolentojen parissa.   Artikkelin julkaissut galacticdiplomacy.com